sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Satakieli


Kuva: Hanna Meriläinen ja satakieli/.T.B.


S A T A K I E L I

Taidoikkaana taikoo
pieni lintunen,
aamu varhain
kauneimmat laulunsa
piilostaan maailmalle.

Niin vaatimattomana istuu
muiden lintujen joukossa
oksallaan ja katselee,
kuinka usein kuljemmekaan
onnemme ohitse?

Laulaa silti joka aamu
muistuttaakseen, että
elämässämme on yllin kyllin hyvää.
  

  

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Vapun iloksi..

Olipa kerran Vappu
jolloin kaikenlaista hullunkurista sattu.

Kaukomailta karanneita

ilmapalloja -
kun leijaili kohti merta.
Meidän Raksu koiralla oli
Batman asu ja mulla teepaidassa
tekoverta.

Meidän äiskä oli iloinen kun vattu,
ku iskällä oli päässään propellihattu!
Munkit ne halailivat toisiansa mun mahassa
ja rusinat turposivat naurusta mun simassa.
Kevättä oli ilmassa ja onni teki pesää
meidän himassa.

Sit naapurin täti toi meille voileipäkakun,
jonka sisälle se oli piilottanut mulle 
viiskymppisen lapun!

Wouu, Wouu ja Wau mä huutelin
ja pitkään meidän Ransua suuuuutelin!
Sit Kauppatorille innoissani astelin ja
ikiomia vappuvempaimia ostelin.

Voi oli se sitten mahtava Vappu
kun kaikenlaista ihanaa silloin sattu.
Hei nautitaan me kaikki Vapusta tästä
luvataan päästetään irti kaikesta vähänkin
ikävästä!

Iloista Vappua kaikille.

Vantaan kaupungin 2015 - Kirjallisuuden Taiteilija- apuraha


Kuva: Tibu Borgstén


Kyllä on iloinen olo,
kun lensi sähköpostiini tänään 
nelinumeroinen kukkasilla täytetty  
onnellinen kolo.

Siinä luki että;
Voit jatkaa kirjoittamistasi
ja sanoilla leikkimistä,
koska tässä meiltä siihen sulle
hieman tarvitsevaasi mettä!

Voi kiitos - kiitos
Vantaan kaupunki
kun muistitte minua pientä näin
lupaan kirjoittaa kaikesta kauniista
elämässä tulevaisuudessakin sekä
oikein että väärinpäin;)

Kiitos vielä kerran
KIRJALLISUUS TAITEILIJA-APURAHASTA !

Liikuttunut: Tibu Borgstén 
  

tiistai 31. maaliskuuta 2015

Sanataiteillaan kiinalaisittain.


Kuva: Oppilaan ottama


S A N A T A I T E I L L A A N    K I I N A L A I S I T T A I N


Googlaamalla löydät paljon mielenkiintoista taustatietoa 
kiinalaisen ja japanilaisen kirjoituksen kehittymisestä.
Löydät helposti myös merkkejä jotka tarkoittavat
esimerkiksi "lepäämistä", taivasta" tai "kukkaa".

Valitse itsellesi mieluisa merkki ja 
maalaa se mustalla vesivärillä paperille.
Luo sen lisäksi 3-5 lausetta jossa käytät sanaa.
Lopuksi kirjoita lauseet ylhältä -alas oikealta aloittaen
vasemmalle edeten.

Oppilaat kokivat tämän tehtävän kivaksi,
vaikka aluksi oli vaikeaa kirjoittaa ylhältä alas.
Lopputulokset olivat kuitenkin mieluisia. 

Kuiskiva puu

Kuva: Oppilaan ottama


K U I S K I V A    P U U 


Joskus voit pysähtyä katselemaan puita ja pohtimaan
miten paljon ne onkaan asioita nähneet kun ovat
siinä paikoillansa seisseet ja kasvaneet.

Mitä ne mahtaisikaan haluta kertoa?
Kuiskiva puu on luovan kirjoittamisen tehtävä
jossa tarkastelet puuta ja pyrit kuuntelemaan mitä
puu mielikuvituksesi kautta sinulle kertoo.

Kirjoita ja ole rehellinen kaikelle sille mitä
kuulet sen kuiskivan. 
Älä lähde itse dramatisoimaan vaan odota
kunnes todellakin puu piirtelee ja kirjoittelee
sisällesi sanoja ja lauseita ja tarinoita. 

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Mitä pienet edellä...


Kuva: Tibu Borgstén


Mitä pienet edellä, sitä isot perässä. Näin ajattelin tänään kun ohjasin Vantaalla runoista kiinnostuneita niiden kirjoittamiseen. Nuorin osallistuja oli tokaluokkalainen tyttö nimeltään My. Hän suoriutui mallikkaasti käyttämään kymmenlause -metodia runon luomiseen. Kaikki tuotokset luettiin ääneen ja niistä annettiin lyhyt palaute. Lopuksi luin runojani.

Bra My! Mvh: Tibu Borgstén

lauantai 28. helmikuuta 2015

On kiva keräillä sanoja...


Kuva: Tibu Borgstén


On kiva keräillä sanoja, joita voi myöhemmin käyttää:

Raparpelimaalla
vessatablettilla
Mörri Töykky
Savunaamio
ötyä

maanantai 16. helmikuuta 2015

Ota oma kuva & inspiroidu kirjoittamaan siitä


Kuva: Tibu Borgstén

OTA OMA KUVA & INSPIROIDU KIRJOITTAMAAN SIITÄ ;)



Sanataiteilua oppilaan antamista sanoista, kiitokseksi.


ASENNE

Lasten silmin katselen
ympäri juoksentelevia aikuisia.
Eikö heistä kaikista pitänytkään tulla
Peppejä ja Peikkoja, jotka eläisivät
lentävien lettujen ja onnen arjessa?

Maailma on kaunis paikka,
jossa jokaiselle löytyy ystäviä.
Riittää kun pysähdymme ja
käännämme kasvomme
kohti valoa - iloa.
Sillä onni koostuu
kiitollisuudesta,
joka asuu
 sydämessä
 ******
 ****
 **
 *

lauantai 14. helmikuuta 2015

Työpajastani aikuisten kanssa..


Kuva: Tibu Borgstén

On aina ilo seurata kun me aikuiset innostumme myös luomaan jotain luovaa. Ja usein tuon prosessin aikana välin hallitsee hiljaisuus ja välillä ilo raikaa.. 

perjantai 6. helmikuuta 2015

Mistä aihe sanataiteelle?


Kuva: Tibu Borgstén

Aiheen sanataiteelle voi löytää vaikka oppilaiden kuvistöistä :)

Kuva: Tibu Borgstén

maanantai 2. helmikuuta 2015

Sanataiteilua jopa koulussa tauluksi..



Kuva: Oppilaan ottama

Tässä sanataiteillaan koulussa - ja lopputulos voi olla vaikka tällainen..


Kuva: Tibu Borgstén

Kuva: Tibu Borgstén

torstai 22. tammikuuta 2015

Aamun avautuessa
aina vaan niin ajallansa,
avasin minä vasta ajatuksiani
ja aivastelin a-alkuisia alkuja.
Aaa, ai että niin maistuvaa
suorastaan ihanaa, kun saa
vain a-ta aivastaa!  

*  *  *  *  *  *  *  *

Yksi valkoinen jäätynyt jänis 
                                    jätti julmat jälkensä järvelle
  . . : . . : . . : . . 
ja jokainen joka ne näki
                                                    : . . : . . : siellä 
juuttui jaloistaan jäihin -
                                           joutui jättämään jäätävät jäähyväiset
jäätyneelle jänikselle,
joka joskus oli juossut jalollaan 
. . : . . :                        asialla jopa ihan monta kertaa päivässä 
järven ympäri.

* * * * * * * * * *   

lauantai 17. tammikuuta 2015

Kuvia "Ajatuspuusta"


Kuva; Tibu Borgstén

Kiva vinkkaus kouluille, vaikka oman koulun kirjastoon. Taipuu hyvin eri teemoihin.


Kuva: Tibu Borgstén


perjantai 16. tammikuuta 2015

Sanataidetta/ runoutta lohdutukseksi


Kuva: Tibu Borgstén


Enkelten kielillä

Pieni koira kuoli
tuli suru suunnaton.
Vei ruokahalun ja ilon
sekä halun leikkiä ja puhua vallan.

Aamun avautuessa aurinko helli ja verho heilui.
Päivällä oli kun joku kulkisi vierellä,
oliko koirani näkymätön – enkeli vallan?
Illalla ikävä oli suurimmillaan
 kuin jäinen sydän se sykki ja repi rintaa.

Mutta kohti yötä kaikki tuo pehmeni.
Jokin helli kysymättä lupaa hiuksia
 toi rauhaa joka laskeutui
ja halaili lämpimästi.

Tuli suolainen itku 
kiitollisuudesta
että enkeleitä
vielä oli
olemassa.

                                                                      Tibu Borgstén