torstai 22. tammikuuta 2015

Aamun avautuessa
aina vaan niin ajallansa,
avasin minä vasta ajatuksiani
ja aivastelin a-alkuisia alkuja.
Aaa, ai että niin maistuvaa
suorastaan ihanaa, kun saa
vain a-ta aivastaa!  

*  *  *  *  *  *  *  *

Yksi valkoinen jäätynyt jänis 
                                    jätti julmat jälkensä järvelle
  . . : . . : . . : . . 
ja jokainen joka ne näki
                                                    : . . : . . : siellä 
juuttui jaloistaan jäihin -
                                           joutui jättämään jäätävät jäähyväiset
jäätyneelle jänikselle,
joka joskus oli juossut jalollaan 
. . : . . :                        asialla jopa ihan monta kertaa päivässä 
järven ympäri.

* * * * * * * * * *   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti